Oma blogi

Eli vuodatus jää nyt taakse ja tästä eteenpäin tuolla http://neve-neveland.blogspot.com/

Vielä on kesää jäljellä...pakko olla, näistä syksyisen tuntuisista viileähköistä sadekeleistä huolimatta!

Nää tuo kalat...

...ja minä taion niistä jotain syömiskelpoista

Miten vaivalloista voikaan olla etsiä syytä et miksi ilmastointi ei pelaa?! Korjaajan mielestä ei hirvee homma, sivullisen mielestä älytön homma...

Kolmen kopla ottaa rennosti

Näitä iltakävelyjä kyllä tulee ikävä kun pimeys pikkuhiljaa saapuu jälleen

Joskus sitä jaksaa vähän hölkätäkki

Pikkuhiljaa ruvetaan kasvattamaan koirien kuntoa

Käytettiin Nana tiistaina eläinlääkärissä. Itse huomasin ensimmäisen kerran kummallisuutta lauantaina, kun hyppyytin koiria pihalla ja Nana ei suostunut tällä kertaa hyppäämään esteitä. Ei normaalia. Maanantaina näin ilopilleriä uudelleen ja kopeloin sitä vähän kun oli myös ihmeen vaisun oloinen, ei ole mennyt pihalle leikkimään meidän lauman kanssa kuten sillä on AINA tapana. Nana aristi selkeästi takaosastoa ja mahan seutua, kävellessä myös takajalat eivät näyttäneet ihan normaalisti liikkuvan.

Tiistaina systeri soitti el.lääk. ja saatiin aika iltapäivälle. Nana oli kylläkin selkeästi paremman oloinen, hyppäsi ihan ite normaalisti autoonkin. Mentiin sitten kumminkin käymään tarkastuksessa eikä siellä mitään kummempaa käsikopelointitutkimuksen jälkeen osattu sanoo, ehkä on hieman loukannut itseään, ehkä massu on vähän kipee. Saatiin kipupiikki ja kipulääkeresepti. Seurataan nyt vaan. Nana on tosi herkkä koira ja se saattaa olla syy että se reagoi johonkin pienempäänkin vaivaan selkeästi, näin siis "elli" arveli. Toivottavasti se oli ihan vaan joku pikkujuttu joka menee itsestään ohi.

Myös Riinan käytös saa pikkaisen miettimään välillä. Sillä on jotenkin jännääminen lisääntynyt iän myötä. Se reagoi äänen voimakkuuteen tosi herkästi, tulee paikalle hipihiljaa hiipien ja kyttää meitä, "älkää huutako" ja sit tärisyttää hampaitaan. Eikä sen tarvi olla mitään aggressiivista huutamista vaan ihan, öhöm, esim.maistissa olevien ihmisten keskustelua (moni varmaan tietää minkälaista ääntä lähtee kun kaikilla on yhtä aikaa asiaa) . Tätä tapahtuu yleensä myös kun on ruoka-aika tai joku tulee meille ja se innoissaan menee vastaan. Seurataan nyt tätäkin.

Niin ja vielä Nepsustaki, yllätyin taas Neven reagoinnista kun käytettiin agilityn puomi esteellä meidän haskeja ekaa kertaa ikinä. Pyry meni mitään miettimättä sen heti, Neven sain joten kuten puomin korkeimmalle kohdalle jonka jälkeen se sai hepulin, ei kiinnittäny namuunkaan enää mitään huomiota vaan meni pieneen paniikkiin. Et joo. Välillä tulee kyllä ikävä Bessiä, ensimmäistä omaa koiraa joka oli rautahermo, tyyni tilanteessa kuin tilanteessa. Kesti kaikki mun tekemät virheet, kulki missä vaan ja meni mihin vaan lunkisti. Mistä näitä rautahermoja saa nykyisin? Tuli vaan mieleen...

Sain luvan laittaa kasvattajan ottamia kuvia hauvavauvoista joten laitetaanpa esille.

Voi luoja että on söpö naama!

Reippaat hauvat veteen tutustumassa

Vasemmalla Minka

Kai tää vissiin on East eli Minka?

Lauantaina otettiin vähän esteitä ja tokoilua hurttien kanssa pihalla. Kuvien laatu on taas ihan hanurista, ei näköjään iltavalaistus enää riitä. Iso huokaus tähän väliin . Tokoilusta ei tullut otettua kuvia eikä Nepsun touhuista. Treenaaminen on todellakin ollut vähissä mutta yllättävän hyvin koirilla pysyy muistissa et miten ne hommat menikään. Miten sitä ihminen sais semmoisen homman kuntoon kuin SÄÄNNÖLLISYYS! Haluja ja innokkuutta löytyy, mut jostain syystä harjoittelun säännöllinen ylläpitäminen tuottaa hankaluuksia.

Edellisessä postauksessa mainitsin tekeväni videon Riinan vepeilystä mut kas kummaa, pieniä vaikeuksia tulikin eteen. Ilmat on viilenneet eikä kukaan meistä suostu menemään veteen pelastettavaksi. Laiturilta hyppääminen ei myöskään onnistu koska se venelaituri jota ajattelin, onkin lukituilla ovilla. Veneen hakemisen sentään olen saanut kuvattua. Ja" tappelun" Riinan kanssa siitä että viedäänkös sitä esinettä vai ei  . Ehkä teenkin videon jossa on aikaisemmilta vuosilta vähän jotain, laiturilta hyppääminen nyt ainakin löytyy.

Noin parin viikon päästä lähdetään hakemaan hauvavauva kotiin, nimenkin olen jo saanut päätetyksi, siitä tulee Minka.

Nyt lähtee!

Kuvien ajoituksissa on vähän häikkää

Pyryllä on aina komeat loikat

Käytiin yks päivä tekemässä koesoutu tolla Harrin arvonnasta voittamalla veneellä .  Siitä sitten lähtikin idea kokeilla Riinan kanssa vepen soveltuvuuskokeen suorituksia. Eli teen videon näistä osioista: Uinti 50 m, esineen vienti 30 m, veneen nouto 30 m ja hukkuvan pelastaminen 30 m. Täysin ohjeiden mukaan kaikkea ei voi suorittaa, esim.veneestä hyppäämisen sijaan käytän laituria. Matkat myös myös menee arviolla. Suurin haaste todellakin on toi esineen vienti, hyvin mahdollista että siitä ei tule yhtään mitään. Siksihän mää lopetin vepe-harkoissa käynnin silloin 2008 kun se ei onnistunu pätkääkään, veden äärellä Riinan kans saa todellakin taistella lelusta, kepistä tms.

"No heitä ny se perhanan lelu!"

Käydään Riinan kanssa pientä neuvottelua tuosta vesilelusta...

Mua kiinnostaa kaikenlainen koe- ja kilpailutoiminta ja ajatus on aina siinä, jos jotain lajia kokeillaan. Sekin riittää että uskaltautuis EDES möllitasolla kokeilemaan. Mitään kiirettä ei kuitenkaan ole, vähän liianki hidasta tää mun touhu . Alusta lähtien silloin vepe harkkoihin menossakin oli siinä että toivottavasti päästään soveltuvuuskoe käymään läpi, mutta kun toi yks osio on niiiiin vaikee! Katotaan nyt miten onnistuu tällä kertaa kun ihan yksikseen kokeillaan.

Ihan komeasti se seisoo

Huh huh, kyllähän minä tiesin että Neve on vaikeampi hierottava kuin Riina mutta nyt kyllä yllätyin täysin sen reagoinnista. Alussa se siis pimahti ihan kunnolla, möykkäs sillä ihanalla omalla tyylillä, pyöri, hyöri, hyppi ovelle. Siis ihan mahoton! Oikeen kunnon stressi päällä. Ei sitä saatu maaten pysymään millään joten piti istuen ja seisoen hieroa. Piti ottaa namutki mukaan että sen sai pysymään paikoillaan. Kyllä se loppua kohti rupes jo helpottumaan mutta oli kyllä työn ja tuskan takana.

Selän alueella -YLLÄTYS YLLÄTYS - oli tosi tiukkana paikat ja takaosa muutenki. Se Nevellä näkyvä kohouma keskellä selkää on siis kertonut siitä tiukkuudesta. Eli niille liikkeille todellakin voi tehdä jotain ja mehän tehdään! Ennen seuraavia näyttelyitä (milloin lie) toivon mukaan Nepsu on hierottu rennommaks ja näin ollen ne liikkeetkin pitäis parantua. Tais viime vuonna Pihtiputaan näyttelyssä Tapio Eerolan kommentti pitää ihan paikkaansa eli "tästä koirasta pitäisi ne liikkeet löytyä" (ja juostiin parikymmentä kertaa kehää ympäri sen takii) eli ilmeisesti rakenteen puolesta ne ei ole lyhyet liikkeet vaan siks et koira on jumissa!

Vaikka se käsittely välillä tuntuikin ihan mahottomalta niin Nepsu on onneksi todella kiltti eikä antanut mitään merkkejä että nappaisi kiinni sen takia. Ihan kaikkia juttuja ei pystytty tekemään kun Nepsu ei suostunut olemaan kyljellään, mutta kyllä siinä jossain kumminkin onnistuttiin. Pitää itse ruveta ahkerammin venyttelemään et se helpottais nuita paikkoja.

Tuossa näkyy sitä kohoumaa, tuonkin takia se selkä on kuvattu

Hieronnan jälkeen ihan väsähtänyt hurtta

Nyt karvanlähtöjen aikaan sitä näkee et kuinka hoikkaa koiraa alta löytyykään ja kun huomasin et ei Nepsu ookkaan ollenkaan tanakka niin saa kyllä toi nykyinen raksumerkki lähtä vaihtoon kun ei edes kesällä tuo painoa minkään vertaa. Jauheliha on toinen mitä myös syötetään tällä hetkellä.

Vaikka en olekaan vielä oppinut kunnon bloggarin tyyliä ottaa kuvia vähän kaikesta mitä tekee ja missä menee niin laitetaas nyt kumminki muutama kuva. Pentu-reissun jälkeen tarkoitus oli suunnata makkaranpaistoon mutta eipä siitä mitään tullutkaan. Hyvältä paikalta kuulostanut ja näyttänyt lossi oli turhan täynnä väkeä joten eipä jääty sinne. Toinen ehdotettu paikka jostain syystä jäi tajuamatta, enkä sitten kehdannut Elinalta pyytää jelppiä vaikka sitä tarjos . Lähettiin sit kaupungille päin ja haaveiltiin jos vaikka sieltä löytyis mut paskat. Aika paljon meni aikaa kun pyörittiin siellä ja tajuttiin että eihän me voidakaan jäädä jonnekkin syrjään nukkumaan autoon, sillä kaupungille olis ollu liian pitkä matka pyöräiltäväksi. Ja virvoikkeiden nauttimisen jälkeenhän sitä autoa ei enää siirretä mihinkään et silleen. Jätettiin sit auto suht rauhalliselta näyttävälle parkkipaikalle mut yön aikana tuli huomattua et ei se mikään rauhallinen paikka ollu. Autolla liikkuvia juopottelijoita kävi vähän väliä siinä parkkiksella huudattamassa musiikkia ja muutenki taukoilemassa. Ou jee.

Suuntana matkustajasatama

Yölläkin +25 lämmintä, mukavan tukalat paikat pyöräillä kaupungilla ja vieläpä paljon ylämäkee

Käytiin torilla jossain grillillä, kivan nimisiä syötäviä, piti kysyy suomennosta niistä . Oli kyllä hyvää mun tupla täyslihahampurilainen, saatetaanpa eksyä uudelleen kuukauden päästä tuonne.

Matkustajasataman äärellä oli kyllä ainut kiva paikka olla kun pieni tuulenvire helpotti oloo

Takana oleva patio oli ihan täynnä väkee, meille riitti omat janojuomat

Sunnuntaina uudelleen pyörällä liikkeelle

Ei sitten saatu aikaiseksi käydä risteilyllä. Lauantaina ei enää ehditty ja sunnuntain nätti ilma meni pyöräillessä, sen jälkeen rupes pieni myrskyn poikanen lähestymään. Nooh, varsinaisia lukkoonlyötyjä suunnitelmia meillä ei tälle reissulle ollu edes, mentiin vähän silleen et mitä ny eteen sattuu tulemaan.